En ole koskaan ymmärtänyt tämän maan junaliikennettä. Rautatiet yksityistettiin 70-luvun lopulla, ja siitä seurasi näköjään vain kaaos, raiteiden ikuinen kunnostus, vakavat onnettomuudet ja järkyttävät hinnat. Brittilogiikkaa parhaimmillaan on juuri tämä lippujen hinnoittelu. Meno-paluuliput kannattaa ostaa mahdollisimman aikaisin ennen matkaa, sillä mitä aikaisemmin ostat (mielummin pari kuukautta, mutta vähintään pari viikkoa ennen matkaa), sitä halvemmat ne ovat. Liput ovat myös voimassa eri aikoja: päivän, kolme päivää tai omat valitsemasi päivät. Ja eri matkoille ja rautatieyhtiölle ostetaan liput erilailla. Meneeko jo yli hilseen? :)

Parasta on se, että pelkkä menomatka ei maksa vain puolta hinnasta, kuten Suomessa, vaan on yleensä vain punnan pari halvempi kuin meno-paluu. Pidemmillä matkoilla voi myös kikkailla halvempia hintoja niin, että ostaa liput pidemmälle kuin alunperin menee ja saa ne halvemmalla. Ei mikään ihme, etten ole ollut junassa pariin vuoteen matkalla pidemmälle kuin Brightoniin.